Tarinoita
Menneestä

 

Designmuseo / Iittala-arkisto

Tehdas Iittalaan

Pieneen Iittalan kylään Kalvolan pitäjässä Hämeessä perustetaan lasitehdas. Tulevan tehtaan sijaintiin vaikuttavat kylälle juuri avattu rautatieyhteys, läheinen saha sekä viereinen Äimäjärvi. Ensimmäiset lasit puhalletaan 24.11.1881. Paikkakuntalaisille lasitehdas on varsinainen ihme, ja sitä tullaan katsomaan kauempaakin. Jo alkuajoistaan saakka Iittalan tuotanto tunnetaan laadustaan. Lasinpuhallus on isältä pojalle periytyvä ammatti, jonka ammattisalaisuuksia varjellaan tarkasti.

 

Abrahamsson ja Norstedt

Tehtaanperustaja, lasinpuhaltaja P.M. Abrahamsson jättää tehtaan vuonna 1888, mutta toiminta jatkuu katkeamatta. Seuraavalla vuosikymmenellä tehdasta vie menestykseen apulaisjohtajana ja myöhemmin koko liikkeen johtajana insinööri Claës Norstedt, joka oli myös työntekijöiden keskuudessa pidetty. Norstedt vaikutti myös siihen, että alkujaan hyvin ruotsalaispainotteinen työväestö alkoi pikkuhiljaa vaihtua suomalaisiin.

  

Kuvat Markku Tasalan kirjasta

 

Designmuseo / Iittalan lasimuseo

60 hehkulamppua

Sähkövalo sytytetään Iittalassa ensimmäistä kertaa vuoden 1895 tammikuun loppupuolella. Hiomossa ja konttorissa valaisee 60 hehkulamppua, mutta hytissä työskennellään vielä kuuman lasin hehkun valossa.

 

Tehtaanjohtajan talo

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Iittalan lasitehtaan johtajalle Claes Norstedtille Kalvolan kirkonkylään asuintalon, joka valmistui vuonna 1910. Komean kaksikerroksisen kansallisromanttisen jugendtalon materiaalina käytettiin mm. paikallista graniittia. Rakennuksen kellariin on piirretty mm. leivintupa, pyykkitupa, valokuvauslaboratorio ja -pimiö. Claes Norstedt toimi lasitehtaan johtajana vuosina 1896–1917.*

 

Vuonna 1922 talon osti Kalvolan kunta, ja siitä alkaen talo palveli Kalvolan kunnantalona. Ilmeisesti Kalvolan odotettiin kasvavan nopeasti, sillä aluksi suuressa kunnantalossa oli vakinainen työhuone vain kunnankirjurilla. Talossa oli 1950-luvulle asti myös pankkitoimintaa. Pääosaa rakennuksesta hallinnoi kuitenkin Kalvolan kunta vuoteen 2009 asti, jolloin Kalvola liittyi Hämeenlinnaan. Tämän jälkeen kaikki entiset toimijat siirtyivät pois rakennuksesta.* Entinen kunnantalo jäi tyhjilleen, jonka jälkeen se on toiminut mm. Iittalan Taidetalona. Rakennus on valtakunnallisesti arvokas ja yhä käytössä, osoitteessa Iittalantie 130.

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki / Hämeenlinnan kaupunginarkisto

 

 

Designmuseo / Timo Sarpaneva -kokoelma

Tehdas myydään

Ensimmäinen maailmansota saattaa lasitehtaan vaikeuksiin ja 1917 pääosakas ja isännöitsijä Norstedt myy osakkeensa Ahlström-yhtymään kuuluvalle Karhula Osakeyhtiölle. Sittemmin tehtaan omistajuus on vaihtunut useita kertoja myöhemminkin, ja vuodesta 2007 lähtien Iittala on ollut osa Fiskars-konsernia.

 

Vihreä talo

Nykyisin myymäläkäytössä oleva vanha hirsinen puutalo on alun perin Orvon tilan päärakennus 1800-luvulta. Kun aikanaan lasitehtaalle siirtyi Karhulasta johtajaksi Aug. L. Johansson, osti tehdas heti myös Orvon tilan, jonka maat rajoittuivat alueisiin, jotka oli aikoinaan lunastettu tehdasta varten. Sisällissodan aikaan vuonna 1918 perustettu suojeluskunta otti päämajakseen tehtaan omistaman Orvon talon.

 

Puntteli

Punainen vanha rakennus Lasimäen Ravintolan vieressä on ollut alkujaan Kyhkysen talon riihi, joka siirrettiin 1980-luvun alussa Lasimäelle. Silloin siihen myös rakennettiin tilat pienelle näytöspuhaltimolle Riihihytille sekä ravintola Punttelille. Sittemmin rakennuksessa on toiminut mm. sisustusmyymälä ja galleria-ateljee.

 

Lasitehtaantien myymälä

Kirjakaupparakennus on alunperin rakennettu vuonna 1899 A.Gust. Skogsterin sivuliikkeeksi. Rakennuksen asuntopuoli on rakennettu n.1910. Liikkeessä myytiin mm. rautakauppatavaroita, siirtomaatavaroita ja kankaita.

K.J. Suominen tuli liikkeeseen myymälänhoitajaksi vuonna 1926. Hän osti “tavaratalon” itselleen vuonna 1928. K.J. Suomisen vävy Jaakko Hakala oli pitkään liikkeessä apulaisena ja osti sen omaksi vuonna 1960. Tavaravalikoima pysyi suunnilleen samana kuin aikaisemminkin. Myynnissä oli “ruokaa, rautaa ja räjähteitä”. Ruokatavaraosasto muutti “ala-Hakalasta” keskustan ostoskeskukseen vuonna 1971. Pekka Sirma (K.J. Suomisen tyttärenpoika) osti rauta- ja kangaskaupan liiketoiminnan vuonna 1997, rakennus jäi Jaakko Hakalan nimiin.

Talo siirtyi Raija ja Hannu Örnin omistukseen vuonna 2006, jolloin myös Iittalan Kirja ja Paperi muutti kiinteistöön. Liikehuoneistossa on rautakaupan paikalla tällä hetkellä nostalginen kauppamuseo, jonne on koottu tavaraa vuosien varrelta.

Kuvat Markku Tasalan kirjasta

Vanha puukoulu

Nykyään kesäisin naivistisen taiteen näyttämönä toimivaa hirsistä koulurakennusta alettiin rakentaa vuonna 1870. Rakennusaineet tuotiin pitäjältä ja rakentajina toimivat kylän miehet. Rakennus osoittautui kuitenkin valmiina hataraksi ja sitä korjattiin heti perusteellisesti. Sauvalan koulu aloitti toimintansa syyskuussa 1872.

 

Designmuseo / Rauno Träskelin

Iittalan i-merkki

Vuonna 1956 yleislakon aikana Iittalan lasitehtaan uunit saadaan pitää lämpiminä, mutta tehtaalla ei voida jatkaa varsinaista tuotantoa. Timo Sarpaneva käyttää tilaisuuden hyväkseen ja kehittää lakon aikana värisävyjä uutta käyttölasisarjaansa varten. Myöhemmin samana vuonna esitellään lopputulos, i-linja, jonka tunnukseksi Sarpaneva suunnitteli punaisen i-merkin, josta tuli jo 1960-luvulla Iittalan tavaramerkki.

Museo avataan

Kun lasitehdas täytti 90 vuotta vuonna 1971, tehtaan omistamaan, vuonna 1909 rakennettuun vanhan Orvon tilan navettarakennukseen avattiin Iittalan lasimuseo. Muutostyöt suunnitteli arkkitehti Juhani Kivikoski.

Kun vuonna 2004 museon omistama Hackman Pro Design -säätiö fuusioitiin Taideteollisuusmuseon säätiöön, myös lasitehtaan museon esineistö tuli osaksi valtakunnallisen Designmuseon kokoelmia. Nykyään museo tunnetaan nimellä Designmuseo Iittala.

Britannia, Lontoo

Skandinaavista muotoilua myyvän lontoolaisen Skandium-liikkeen omistajien kustantamassa kirjassa kerrotaan Iittalasta seuraavaa: ”Ehkä maailman parhaiten tunnettu lasiesine on Alvar Aallon suunnittelema, Iittalan lasitehtaan kaukaisessa suomalaisessa, samannimisessä kylässä valmistama Savoy-maljakko… yhdessä Hongellin… Wirkkalan … Franckin ja …Sarpanevan kanssa…Iittala koki luovuuden räjähdyksen…loputtoman sarjan sekä taidelasia että arkitavaroita.”

 

Sarpanevan mielikuvia

”Isoisäni oli Pielaveden kyläseppä ja teki kaikki Lepikon torpan viikatteet ja kaikki muutkin aurat ja vehkeet. Ja minä poljin palkeita. Samanlainen hyvä tunne minulla oli myöskin Rosenlewin konepajassa. Rakastin sitä pajan tunnelmaa, kun ahjossa paloi tuli ja savunhaju tarttui nenään. Tuli ja savu ovat aina inspiroineet minua. Aivan kuin olisin juonut kulauksen hyvää punaviiniä… Sama oli Iittalassa.” – Timo Sarpaneva, lasitaiteilija ja professori, 14.12.1998 **

Aalto

Alvar Aallon vuonna 1936 suunnittelema ja seuraavana vuonna Pariisin maailmannäyttelyssä esitelty maljakkokokoelma on luonut perustan Iittalan ajattomalle muotoilulle. Yksinkertainen ja orgaaninen muoto ei vastannut yleistä ihannetta tuon ajan koristeellisesta ja symmetrisestä tyylistä, mutta synnytti silti klassikon.

Nykyään Aalto-maljakkona tunnettu vaasi oli osa Eskimoerindens skinnbuxa -nimistä sarjaa, ja se voitti ehdotuksellaan ensimmäisen palkinnon Karhula-Iittalan kilpailussa.

Käsin puhalletun maljakon valmistamisessa on kaksitoista eri työvaihetta, minkä lisäksi siihen tarvitaan seitsemän lasin ammattilaista, 30 työtuntia ja 1100 °C.

 

Iittala Outlet

Iittalan ensimmäinen tehtaanmyymälä oli tarkoitettu ainoastaan lasitehtaan henkilökunnalle, ja se avattiin 50-luvulla Hakalan rautakaupan päätyyn. 60 – 70-luvun vaihteessa tehdas osti kylältä Värtelän ruokakaupan, ja tehtaanmyymälä muutti kaupan alakertaan. Silloin myymälä oli avoin kaikille asiakkaille. Vuonna 1978 toukokuussa avattiin entisen huonekaluliikkeen tiloihin Lasimäelle uusi myymälä, ja tilaa oli myös kahvilalle.

Parin vuoden päästä koko rakennus siirtyi myymälän käyttöön ja kahvila-ravintola Puntteli perustettiin myymälää vastapäätä. Tehtaanmyymälän tilojen käydessä ahtaaksi päätettiin vanhan tehtaanmyymälän viereen rakentaa uusi, avarampi myymälätila. Uusi tehtaanmyymälä avattiin keväällä 2006, ja entisen myymälän tilat remontoitiin ravintolakäyttöön. Lasimäen Ravintola aloitti toimintansa kesällä 2006.

Iittala

 

Fiskars Oyj Abp

Tehtaan laajennus ja uudistus

Nuutajärven arvostettu taide- ja lyhytsarjatuotanto siirrettiin vuonna 2014 Iittalaan ja tehdasta laajennettiin. Uudistuksen yhteydessä tehtaalle rakennettiin myös uusi sisäänkäynti ja katseluparvi vierailijoita varten. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio vihki uudistetun tehtaan käyttöön toukokuussa 2014 ja puhui tilaisuudessa seuraavaa: "Iittalan maailmankuulun taidelasin puhallusosaamisen vaaliminen on kulttuuriperintömme vaalimista ja elinvoimaisena säilyttämistä. Se luo uskoa suomalaisen muotoilun ja tuotannon menestymismahdollisuuksiin kotimaassa. Juuri tällaisia uutisia Suomi tänä päivänä tarvitsee."


Lähteinä mm.

  • Aav Marianne & Viljanen Eeva, Suomalaisen lasin juhlaa: Iittala 125, Designmuseo, 2006.
  • Annala Vilho, Suomen Lasiteollisuus: II osa, 1948.
  • Arkkitehtitoimisto Hanna Lyytinen Ky, Lasimäki-Oikola rakennuskulttuuriselvitys, 2001.
  • Fiskars Oyj:n tiedotteet.
  • Häme-Wiki: Iittala, Iittalan Lasitehdas.
  • kalvolansosialidemokraatit.net
  • Klemola Marketta, Juodaan kunnes Iittala näkyy: Iittalan tehtaan juomalasit 1881-1981, 1981.
  • store.iittala.fi - Alvar Aalto kokoelman esittely

Lainauksia:

  • * Hämeenlinnan kaupunginkirjaston digitaalinen aineistopankki Lydia – Kalvolan kunnantalo
  • ** Tasala Markku, Lasintekijöiden tarinoita Iittalasta, 2001, s. 24

Iittalan Lasimäki

Könnölänmäentie 2
14500 Iittala
Info ja opastusvaraukset: p. 020 439 6230
iittala.museum@iittala.com


Kiinteistöosakeyhtiö Iittalan Lasimäki,
vuokrattavat toimitilat:
Heikki Aumo
heikki.aumo@riskconsult.fi
+358 40 747 6533

Lasimäen Kauppiasyhdistys © 2016